tiistai 10. heinäkuuta 2012

Ikuinen Seiskan Metsästys (Kokkola-Tampere)

Eilinen päivä vietettiin rennoissa merkeissä pyörien ympäri Kokkolaa. On sekin vaan hieno kaupunki, ja tämä reissu nyt on kyllä viimeistään muutenkin osoittanut sen, että Suomen kaupungit ovat ylipäätään melko kauniita, kun kaiken sen jämäbetonin ja 50-luvun funktionalismin seasta sattuu löytämään sen pienen palan tekohengitettyä luontoa, jonkin mukavan puiston jostain veden läheltä. Sellaisen paikan, jossa on mukava istuskella ihmisten kanssa ja jauhaa paskaa monta tuntia.  Ihmiset ovat joka paikassa yhtä hienoja, hämmentäviä, sekavia, mahtavia tai ahdistavia, ja mitä enemmän kuljen, sitä enemmän huomaan kaikkien ihmisten muodostuvan joistakin n. sadan Pertunmaalla ensin kohtaamani ihmisen arkkityypeistä. Olen huomannut tämän aiemminkin. Jokapuolella samoja kasvunpiirteitä, ääniä, tapoja, kuin niillä suunnilleen sadalla ihmisellä, jotka olen kohdannut jo elämäni alkuvaiheissa. Se on melko mielenkiintoista.

Käytiin myös kiertoajelulla Kokkolan kuumottavilla kulmilla, vanhalla saatanan palvojien suosimalla majakalla ja 40-luvun nahkatehtaalla, jossa Roopen progeilubändi on kuvaillut videoita. Molemmat melkoisen siistejä paikkoja, mutta koska kännykästä oli akku loppu, en voinut kuvailla niistä kumpaakaan. Eli pidin siis paljon melua tyhjästä, mutta ette te kuvista muutenkaan hyötyisi mitään, menkää käymään siellä. Nahkatehtaalle ette tosin luultavasti luvan kanssa pääse, mutta se oli todella siisti paikka. Täynnä softauskuulia, kuten mikä tahansa siisti paikka nykyään on.

Tänään sitten päätettiin lähteä Roopen kanssa tänne Tampereelle sen kämpille istuskelemaan ja odottelemaan Mustaa Pispalaa ja Famine Yearin keikkaa. Tulin hakemaan seiskatuumaista, ja seiskan myös saan. Tämän reissun nimi on selkeästi Ikuinen Seiskan Metsästys. Yritimme saada kyytiä tänne, mutta ei oikein tärpännyt, joten päätimme lähteä kolmen aikaan junalla. Kerkeäminen meni tiukalle, mutta onneksi VR teki perinteiset. Kun pääsimme paikalle, taulussa vilkkui tunnilla eteenpäin siirretty lähtöaika. Mikäpä siinä. Istuskeltiin sateelta suojassa sillan alla ja Roope nautiskeli alkoholia noin kahden annoksen verran. Junamatka tuntui kestävän ikuisuuden, koko ajan olin pilkkimässä ja unten mailla.

Tampereella jotkut asiat vain toimivat. Muutaman päivän matkakortista voitaisiin ottaa oppia joka paikassa, jossa sellaista ei ole. Lahden paikallisliikenteen voisi muutenkin joku päättävä pistää ojennukseen, niissä systeemeissä ei ole mitään tolkkua.  Bussimatka tuntui vähintäänkin zpygedeeliseltä, kun ihmiset seilasivat koko ajan edestakaisin bussissa, osaamatta oikein päättää istumapaikkaansa. Ehkä se on vain vieras kulttuuri tässäkin asiassa. Sekakäyttäjiä näkyi katukuvassa heti huomattavasti enemmän, kuin pohjoisessa. Kyllä se taitaa meikäläisen suunta olla vain ja ainoastaan ylöspäin, jos tässä maassa jonnekin muuttaa. Kouluun paluu tuntuu nyt ajatuksenkin tasolla helvetin ahdistavalta, ja katselen täydennyshauista jotain mielenkiintoista Jyväskylästä. Saa nyt sitten nähdä mitä tässä tekee. Lauantaina pitäisi päästä täältä Mikkeliin, se on kaikki mitä tiedän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti