sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Evoluutio ajaa meikästä ohi.

Ei saatana, välillä tuntuu siltä että tuo meidän pikkukissa on evoluutiossa huomattavasti meikäläistäkin pitemmällä, mikä pelottaa vähän. Olen ihan varma että kun se päättää lopullisesti nousta kahdelle jalalle, se tappaa meidät kaikki ja jää tänne asumaan ja makselemaan sähkölaskuja ja täyttelemään sossulappuja. Kyllä se välillä jo nousee takajaloille ja ottaa muutaman askeleen ihan vaan leuhkiakseen. "Kattokaas miten helposti tämä jo sujuu, seuraavaks opettelen käyttää työkaluja". Tämä on mun tehokkain kriitikko, välillä se meinaa vaientaa mut kokonaan, ja sitten se pitää lahjoa ruualla pois, ennen kuin vuodan kaikista oikean käden pikku haavoista kuiviin. Se on saatanan ovela eläin, ja niin tahtoessaan yksi julmimpia nisäkkäitä. En tosin oikein ymmärrä, miksi sen agendaan on viimeaikoina kuulunut ympäriinsä kuseksiminen, ellei se aio juoksuttaa minua väsyksiin ennen väistämätöntä kuoliniskua.

Äsken katselin, kun se meni juomaan. Vesi oli seissyt jo vähän aikaa siinä kupissa, ja se nyrpisti nokkaansa, jonka jälkeen se löi kuppia niin että vesi liikkui vähän, huljutteli sitä ja joi sitten. Selkeä merkki älyllisestä ylivertaisuudesta vaikka minuun nähden, joka nappaa kahvikupin pöydältä ja huitaisee kädenlämpöisen kahvin miettimättä, sitten kakoo oksennusrelfleksin vallassa ympäri asuntoa. Pitäisi jaksaa nytkin hakea kuppi kahvia, mutta keittiöön näyttäisi olevan yllättävän monta neliömetriä matkaa. Onhan tässä asunnossa niitä kuitenkin päälle 50. Keittiöön ei tosin taida olla tästä kuutta enempää.

Tänään on taas sunnuntai, mitähän sitä tunkisi päiväohjelmaansa. Voisi lukea pitkästä aikaa, Aldous Huxleyn Islandia luin sen verran hitaasti, että se vain jumitti kaiken muun lukemisen, vaikka ei mitenkään päin tylsää kamaa ollutkaan. Kirjastosta löytyi toissapäivänä kuitenkin lisää Esko Valtaojaa, ja lainasin trilogiansa puuttuvat osat, että saan luettua ne rauhassa, ilman että joku sitten lainaa niitä välistä. Kirjojen lukeminen on vain syventänyt käsitystäni kaverista yhtenä maapallon oikeasti viisaimmista tallaajista, koska viisaus on aina muutakin kuin älykkyyttä, se vaatii myös ymmärrystä omasta pienuudesta, nöyryyttä tiedon edessä ja empatiaa erilaisia näkemyksiä kohtaan. Vaikka kaikkea ei tarvitse rakastaa, kaikkea pitää yrittää voida ymmärtää. Kyllä minä tajuan, että joillekin ihmisille tämän maailman ajattelu herättää tarveen uskoa johonkin itseään suurempaan. Se ei tee niin minulle, mutta valtavat skaalat saattavat ahdistaa vähän pienemmällä raksuttavaa konetta. Enkä tarkoita, että nämä ihmiset olisivat muka jotenkin tyhmempiä, tai laiskempia ajatteluun. Kyllä ateisteissakin tyhmiä ihmisiä löytyy. Tyhmyys on universaalia, eikä sillä ole mitään tekoa uskonnollisten vakaumusten kanssa. Ongelma vain tuntuisi olevan siinä, että tyhmiä on helpompi saada mukaansa kaiken maailman hölmöilyihin, kun lupaa siinä seassa vähän pornoa tai väkivaltaa. Tyhmät juoksevat massoittain paikalle. Niin se vain menee, koittakaa vaikka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti