keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Turhauttaa. Niin tekee.

Maailman turhauttavinta on istua koneelle täynnä intoa, alkaa tehdä jotain itsellekin täysin uutta, ja sitten, aivan täysin käytössä olevan laitteiston takia turhautua siihen kun et voi tehdä asioita, jotka osaisit kyllä soittaa jos voisit tähän aikaan mekastaa vapaasti rumpusettien ja kaiken muun kolisevan kanssa. Jos olisi vielä Zoomin H4, olisin jo nauhoittanut kaikki nämä jutut jollain pöytä-ämpäri-harjabiiteillä niinkuin aina ennenkin, mutta kun se on nyt tuhotta osiksi, eikä sellaista saa uutenakaan enää mistään, mikä tuli minulle helvetin ikävänä yllätyksenä. Jos jollain on myydä käyttämättömänä sellainen digineliraituri jossain, niin minulle saa työntää sen. Alkaa vituttaa tämä koneeseen kahlittuna oleminen. Tänään sain kyllä taas pienen muistutuksen siitä, miten kivaa ihmisten kanssa soittaminen on, vaikka olinkin todella jäissä ja iskettiin rummut läjään vähän turhan hätäisesti. Siitä johtuen hakkasin oikean keskisormen rystysen turvoksiin, kanttilyönnit tomin laitaan sattuvat muuten ihan vitusti. Nauhoitettiinkin taas Eetun kännykällä jotain, mutta taas se katkesi hyvin äkkiä siihen, että joku yritti soittaa ja pätkäisi. Tajuttiin, että siitä saa verkon pois käytöstä, mikä on juurikin se, mitä aletaan tehdä aina nauhoittaessa. Tuostakin jäi pois se viimeinen kolme minuuttia, minkä aikana sitä vasta alkoi lämmetä. Kolmen soittajan improilu on muutenkin paljon vaikeampaa kuin kahden. Seuraavassa videossa näkyy lähinnä vieraileva tähti Antti Seroff, ja vähän Eetun kättä, ja se vielä katkeaakin juuri siihen, mistä meillä alkoi oikeasti vasta soitto. Klassiset kalavaleet. Torstaina käydään soittamassa lisää, ja toivottavasti vähän paremmalla ajalla, nyt oli kiire pois muiden alta.

Se mitä olin tekemässä taas hämmentää itseänikin. Kävin nimittäin kävelyllä, ja tein siinä kokonaisen räppibiisin valmiiksi, ajattelin että jos saisin pohjan tehtyä tänä yönä, voisin huomenna räkiä sen nauhalle tuossa päivän aikana, mutta se nyt lykkääntyy ja luultavasti unohtuu jo ihan vaan Cubasen järjettömän vammaisen midirumpuohjelmoinnin takia. Voisi huomenna käydä soittamassa ne itse, jos olisi olemassa joku, millä nauhoittaa, tai edes jotain vanhoja nauhoituksia, mutta kun nekin menivät kaikki bittiavaruuteen. Vittu että turhauttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti