tiistai 8. toukokuuta 2012

hajotus

Olipa Anneli Auerin syyllisyydestä mitä mieltä hyvänsä, niin tuo oikeudenkäynti alkaa pikkuhiljaa saada melko Monty Python-mittasuhteet. Vaikuttaa erittäin vahvasti noitajahdilta, ala kylähullut:
Saatananpalvonta uutena käänteenä tuollaisessa parin vuoden ajan aktiivisesti pengotussa tapauksessa vaikuttaa ihan helvetin hölmöltä väitteeltä. Toki se voi olla tottakin, mutta on vain todella epätodennäköistä, että tuohon asti täysin rauhallista elämää elänyt perheenäiti olisikin ollut koko ajan jonkun saatanallisen kultin jäsen, joka silpoo eläimiä ja manaa pahoja henkiä. Mahdollista, mutta epätodennäköistä, vähän samassa suhteessa, kuin vaikka South Parkin jumalan oikeaksi osoittautuminen.

Olen pari päivää ollut vähän erakoituneena kaikesta, olen vain tehnyt noita videoita ja nyt kirjoittaessakaan ei meinaa aivot oikein pelittää. Toisaalta myös kaikenlaisia ihmisten lapsia on tässä pyörinyt jaloissa jatkuvasti, niin ei ole tullut senkään takia oltua kauhean aktiivinen. Uljasta uutta maailmaa on tullut lueskeltua vähän laiskasti, ja kaikin puolin on tätä "kevättä" ilmassa. Eli siis alan laiskistua ja en oikein saa mitään aikaan. Suihkussakin pitäisi taas käydä, kun alkaa olla parin päivän mätänemisen jälkeen melkoiset ominaistuoksut tällä keholla. Kofeiniivirta elimistöön on ollut melko tasainen, varmaan pannullinen kahvia päivää kohti, vessassa on saanut juosta jatkuvalla syötöllä. Aika tuntuu kulkevan todella hitaasti jostain kummallisesta syystä. Tämä on täysi viikko koulua, ensi viikolla onkin sitten vain kaksi päivää, mikä kuulostaa todella hyvältä. Welcome in, sekoilu!

2 kommenttia:

  1. Saakin vainota naista joka on tappanut lastensa isän, pahoinpidellyt lapsiaan ja käyttänyt heitä seksuaalisesti hyväksi.

    VastaaPoista
  2. On tai ei, itse en pidä sitä edes kovin kiinnostavana, koska näitä sattuu. Tuskin sinne mikään Mansonin perhekään on rynninyt sisään yhtä ihmistä teurastamaan. Mielenkiintoisempaa on tapa, jolla tätä koko paskaa venytellään ja koitetaan saada akka linnaan lähinnä vaan siksi, että tämä koko ruljanssi on tullut maksamaan jo ihan saatanan paljon. Yleinen syyttäjä vetosi siihen, että tämä on asia, johon pitäisi suhtautua juridisesti ja antamatta tunteen viedä, ja vielä sama lause päättyi kuitenkin siihen, että hän totesi syyllisyyden olevan aina siellä salissa pönöttävien ihmisten mielenoikusta kiinni, eikä hänen päätettävissään.

    Omasta mielestäni oikeusprosessi on muuttunut liian monessa kohtaa pelkäksi peliksi, joka ei palvele totuutta ja oikeutta, vaan sitä kellä on varaa palkata itselleen paras paskanjauhaja. Myös täällä, mutta vielä vahvemmin Amerikan mantereella. Oikeuden palveluksessa työskentelevien ihmisten pitäisi olla maailmankatsomukseltaan sitoutumattomia, moraaliltaan jos nyt ei vapaasti luistelevia, niin ainakin asioita vähän itsensä ulkopuolelta katselevia. Tämä ei ole tapaus usein esimerkiksi uskonnollisesti omaan vakaumukseensa ja moraaliseen ankkuriinsa köytettyjen ihmisten kohdalla, joilla on helvetin tarkka ja usein mustavalkoinen kuva siitä, mikä on missäkin tilanteessa oikein ja mikä väärin.

    Kaikki perheet eivät ole, eivät voi olla, eivätkä voi tulla olemaan toimivia, ja jos niitä ei "revitä rikki" ajoissa, ne kasvattavat itsensä tällaisiksi paskapommeiksi. Eikö silloin ole moraalisesti oikein hajottaa perhe, mikäli se pelastaa ihmishenkiä ja mahdollisesti takaa lasten seksuaalisen eheyden? Kuitenkin avioliiton rikkomista katsotaan kuitenkin vielä luovuttamisena, vaikka se olisi ainoa toimiva ja ihmishenkiä pelastava ratkaisu. Ongelma vain on tavallisimmin ehkä siinä, etteivät ihmiset näe asiasta kuin yhden puolen, jonka perusteella tekevät omat tulkintansa ja johtopäätöksensä tilanteesta.

    VastaaPoista