sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äiskäsunnuntai

Meikä meni nukkumaan tuossa kasilta, oli ihan hauska ilta. Nyt heräsin sitten äitini puheluun ja toivotin äitienpäivät saman tien, ei kuulema jaksa tulla tänne asti meitä syöttämään, aika kohtuutonta. Mun äiti ei missään mielessä ole mitenkään turha ihminen. Voitte kuvitella miten vaikea on ollut kasvattaa tällaisesta pässistä melkein täysjärkinen ihminen, etenkin kun faija lähti kuvioista ovet paukkuen meidän ollessa 6- ja 5-vuotiaita. Pari kertaa muutettiin siinä ympäri Pertunmaata, sitten alettiin leikkiä uusperhettä, mihin mä en koskaan ehkä ihan täysin sopeutunut, mutta onneksi pääsin pois. Äidille mä en silti ole mistään katkera. Se on jaksanut vittuilla mulle soittohommista kaikki nämä vuodet, se on käskenyt mua lopettamaan ja hankkimaan oikeita töitä, eli on osaltaan kannustanut siis jatkamaan olemalla juuri päinvastaista mieltä siitä mitä mun pitäisi elämälläni tehdä. Tai eihän tämäkään kai haittaisi, jos siitä tulisi yhtään rahaa, mutta kun ei tule. Meikästä tämä on ihan hyvä näin.

Viimeyönä kerkesin käydä Torvessa katsomassa taas Miikka Kallio bandia, vaikka joskus jaksoin aina naureskella, että ne on Torvessa aina (ja niidenkin rumpali oli kuulema naureskellut, että ollaan punkin Miikka Kallio Band, tattis, samaa mäki olen naureskellut!) niin onhan sillä siinä ihan saatanan hyvä bändi, lähtee vaikka minkälaisen musan soittaminen, meininki on aina helvetin hyvä, ja sitä katselee todella mielellään. Torvesta sitten piti mennä käymään taas Dublinissa, vaikka yritin vältellä sitä viimeiseen asti, olin luvannut heittää yhden luokkakaverin kotiinsa Orimattilaan. Kerkesin ekalla kerralla puoleen väliin salia, tokalla perälle asti, ja sitten pääsin jo lähtemään. Paras reissu Dubliniin tähän mennessä. Ko. luokkakaveri jaksoi tarjota viihdettä koko matkalle, kun illan aikana nautittu nesteellinen anti ei oikein pysynyt sisällä. Neljään kertaan. Aurinko nousi ja kotiin ajellessa, ja ajattelin että kohta pääsee nukkumaan. Heti siinä ei sitten oikeastaan nukuttanutkaan, ja pyysin kaikki sattumalta siihen sattuneet tutut yllärijatkoille. Oli ihan hauskaa.

Tänään sitten ajattelin vain ottaa rennosti, selvitä jysäristä ja juoda mehua. Ehkä vääntää taas jonkun hassun videon aikani kuluksi. Mutta mitään sen diipimpää en nyt ota tehtäväkseni. Treenit, vihdoin ja viimein. Sen verran. Ja jotain sunnuntaijamittelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti