lauantai 28. huhtikuuta 2012

tuli taas idis

En esitä tätä nyt minään tieteellisenä teoriana, vaan jälleen itselleni ominaisena filosofisena harhailuna, sinä pienenä ajatuksena, joka kehittyi päässäni tuossa kotiin kävellessäni. Vähänkään oikeiden tieteiden kanssa sohlailleet osaavat varmasti löytää ja nimetä kaikki epäkohdat ja jumahdukset tässä, mutta toisaalta jokainen saa myös valita itse luettavansa, ja asiallista luettavaa on internet täynnä. Mietin Torvesta kotiin kävellessäni, että mitäpä jos ihminen on kehityksensä varhaisessa vaiheessa ollut muurahaiseen verrattavalla tajunnan asteella varustettu laumaeläin, jota on oikeasti konkreettisesti ohjannut kollektiivinen tajunta. Tästä tajunnasta ihmiset ovat sitten oppineet lajin selviytymisen kannalta hyödyllisiä taitoja, metsästystä, rakentelua, olla juoksematta tuleen, kaikkea sellaista pientä, mikä on auttanut pitämään hengissä. Ajan kanssa siitä on sitten vähitellen eriydytty yksilöllisemmäksi aivojen ja tajunnan kehittyessä monimutkaiseksi, ja tämä kehittyminen ja hienosäätäminen on sitten tavallaan kasvattanut meidät näennäisesti irti tästä tajunnasta.

Tämä heräsi ajatuksesta siitä, että muinaisessa Egyptissäkään ei varsinaisesti ollut raksoilla niin paljon orjia, kuin täysin vapaita miehiä, jotka rakensivat omasta vapaasta tahdostaan. Koko kulttuuri oli yleisesti oletetusta hierarkisesta luonteestaan huolimatta yhtenäisempi ja "kommunistisempi", kuin varmaan mikään sen jälkeen tullut kulttuuri. Katsoin tänään siis aiheesta löytyvän dokumentin, jossa Terry Jones kierteli ympäri Egyptiä "murtamassa myyttejä" maan historiaan ja kulttuuriin liittyen. Työtä tekivät kaikki, sairaanhoito oli samanlaisena kaikille, ja pyramidit ja patsaat toimivat myös melko vahvoina argumentteina yhteistyön ja tasapainon voimasta. Sen jälkeen on kuljettu kulttuureissakin yksilökeskeisempään ajatteluun, ja ne kulttuurit, jotka sen hauskan pyramididokkarin mukaan tulivat perässä, olivat mahdollisesti eristäytyneisyytensä ja kaukaisuutensa vuoksi muutenkin hieman eri nopeudella kehittyneitä.

Kun ihmisen tajunta sitten kehittyi yksilölliseksi, tarve kollektiiviselle yhdessä kokemiselle väheni, minkä lisäksi omat ajatukset alkoivat monimutkaistuessaan vaatia isompaa kapasiteettia nupilta. Ihminen kasvoi moderniksi kaiken kyseenalaistavaksi ja täysin itsenäiseksi itsekseen. MUTTA eikö ajatuksen tasolla olisikin kaikkein tehokkainta suuremman tajunnan taholta jalostaa jokainen siinä toimiva aivosolukin tietoiseksi itsestään, jotta voi taas kehittää omaa ajatteluaan ja palvella suurempaa kokonaisuutta? Ja mitä toisaalta on kulttuuri, jos ei ihmiskunnan yhteisen kokemisen historiaa ja heijastelua? Siitähän kaikki vähänkin suositummaksi nouset ilmiöt kertovat, että ihmiset kollektiivisesti kokevat ne aiheet ja tunnelmat itselleen tärkeiksi. Ja jos tämä isompi ymmärrys onkin vain taustalla, antamassa meidän kuvitella olevamme vapaita sitiä, jotta kannustaisimme itseämme viemään sitä tajuntaa itseään eteenpäin? Jos kokemuksemme jumalastakin ovat vain täydellisen yhtenäisyyden kokemuksia? Siitähän Raamatussakin puhutaan, että taivas on yhteyttä jumalaan, hinduilla taas on yhteinen maailmansielu, josta kaikki ihmiset ammentavat omansa. Ehkä tämä sielu on tajunta, ja ammennamme sitä siitä samasta lähteestä, osaamatta kaataa sitä takaisin altaaseen enää siinä vaiheessa, kun se on suodatettu teeksi. Itämaisissa uskonnoissa tätä sanottaisiin yksilöllisyyden harhaksi, länsimaissa SYNNIKSI ja LANKEEMUKSEKSI..

Sen verran olen kuitenkin aina buddhalaisudeen kannalla, että jokainen elämä on tärkeä, eikä kenellekään tarvitse olla mulkku. Siksi tuli ehkä jälkeenpäin vähän paha mieli, kun juuri olin jollekin teekkarihevarijuntille vähän mulkku. Black Magic Six toimi aivan helvetin hyvin. Siinä bändissä on räimettä ja voodoota juuri oikeassa suhteessa, ei voi kuin tykätä täysillä. Käytin viimeiset rahani patchiin ja lähdin käpsimään kohti kotia ja tuntemaan oloni mukavaksi.. Pitäisi vissiin kävellä enemmän ulkona, kun se on tuon aivotoiminnan kannalta niin psykedeelistä hommaa. Eikä siihen tarvita muuta kuin musiikkia ja aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti