sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Ei vituta niin paljon.

Jos ette vielä ole katsoneet loistavaa Eastbound & Down sarjaa, jota on tehty kolme tuotantokautta, olisi korkea aika. Homman nimi on siis se, että entinen pesis-syöttäjä-jäbä (ei meikä tiedä miksi niitä sanotaan) tulee kotikyläänsä vetämään kokkelia ja nahjustelemaan veljensä kämpille, tokassa tuotantokaudessa lähdetään Mexicoon vetämään kokkelia ja nahjustelemaan, kunnes ura lähtee uuteen nousuun, ja päästään kolmannelle kaudelle Myrtle Beachille pelaamaan, vetämään kokkelia ja nahjustelemaan. Kolmoskausi oli aika helvetin kovaa tykittelyä, kun samasta paikasta tulee kilpailemaan Venäjän ylpeys, jolla on hölmö kampaus ja paksu aksentti. Will Ferrel tekee loistavan roolin katkerana autokauppiaana. Jos joku on nähnyt leffan Your Highness, niin se sama jätkä siinä vetää täsmälleen samaa roolia, taitaa olla luonnenäyttelijä. Kova äijä, kova sarja.

Tässä koitan kehitellä ohjelmaa itselleni sunnuntaiksi, ei satu päähän eikä vitutakaan mikään muu kuin se, että vaikka aioin valvoa auringon nousuun asti, menin kuitenkin nukkumaan neljältä, eli juuri ennen kuin se aurinko oikeasti alkoi nousta. Mikähän välimallin ratkaisu se sellainen oikein on? Pilasin vain koko aamuni kun nukuin niiden parhaiden tuntien yli. No, ehkä tuonne kohta jaksaa lähteä ulos kävelemään ja ihmettelemään maailmaa, kun ensin juo kahvit ja katsoo mahdollisen rahatilanteensa. Pystyykö syömään vai ei. Huomenna olisi edessä taas paluu kouluun ja arkeen, mutta en ole siitä mitenkään päin pahoillani. Jos siellä oikeasti vaikka keskusteltaisiin kaikesta fiksusta, niin siitä voi tulla taas ihan hyvä päivä. Mikäpä siinä päätään tonkiessa ja kahvia juodessa. Fyysisimpiä päiviä minulle ovat selkeästi kaikki askarteluhommat ja muut, koska niin kauan kuin ei väännetä kollaasia London Timeseista, liikutaan melko kaukana meikäläisen mukavuusalueelta. Sellaiset hommat taas ovat minusta melko hauskoja tehdä, missä pääsee ottamaan asioita irti konteksteissaan, ja rakentelemaan niille uusia merkityksiä. Siinä on jotain hauskaa kierrätysideaa, asioiden ja merkitysten kierrätystä, ja toisaalta myös ihan käytännössä niiden lehtien hyötykäyttöä vielä kerran, ennen kuin kirjaston tädit heittäisivät ne roskiin.

Pitäisi kai alkaa miettiä kesäksi jotain tulonlähdettä. Vuokra pitäisi kuitenkin maksaa, ja töitä en aio tehdä. Sossuun olisi suunnitelmissa mennä, mutta pitäisi kai tietää, minne se on muuttanut ja alkaa katsella vähän jo kaikkia liitteitä kasaan. Helpointa olisi kai päästä juttelemaan tädille, ja selittää tilanteensa. Luultavasti, kun se näkee miten vähillä rahoilla olen kuitenkin opiskellut koko tämän vuoden, se syytää mulle rahaa ovista ja ikkunoista. Tästä on nimittäin jäänyt minulle käteen n. 200 euroa vähemmän, kuin mitä sossuista jää, koko vuoden. Eikä se nyt sinällään haittaa tai kiinnosta, kun olen hengissä pysynyt. Siihen asti selviän kyllä ihan melkein miten päin ja millä ravinnolla tahansa. Sitten kun on enemmän rahaa, tulee syötyäkin enemmän. Se on rahasta kiinni.

Yllättävän hyvä sunnuntai, ei vituta oikeastaan yhtään! Voi johtua siitä, että eilinen oli yhtä vitun sunnuntaita, enkä nyt nukkunut kauheasti yli kuutta tuntia, niin ei vitutakaan. Tässähän alkaa elämä voittaa taas pitkästä aikaa, vähän kerrallaan. Mitenkäs teillä, kertokaa juttuja. Mitä absurdimpia, sen parempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti