Viime yö oli aika mielenkiintoinen. Olin Profane Omenin keikalla myymässä lippuja, mikä nyt ei välttämättä silleen ole mitään uutta hommaa mullekaan, mutta oli siitä harvinainen ilta että suunnilleen kaikki ihmiset, jotka osaan Lahdesta nimetä, tai ainakin tunnistaa naamalta, olivat samassa paikassa sekoilemassa. Lisäksi toki myös monta sellaista, joista mulla ei ole mitään hajua. Alkuilta meni ihan rennosti, jäi aikaa töhriä papereita siinä samalla, mutta sitten alkoi tämä hulabaloo, että känniset ihmiset alkaa käydä sarjatupakoimassa, eivätkä voi jättää juomiaan sinne pöytään, jonne kuitenkin jää se yksi kaveri joka ei röökää (tiedän, koska useimmiten olen itse juuri se kaveri) istumaan tyhmän näköisenä kun ei ole edes tuoppeja vahdittavana. Sitten ne latovat niitä siihen kaltevalle narikkapöydälle, jossa musiikin resonanssi heiluttelee niitä aikansa, kunnes ne putoavat lattialle, tai kaatuvat lipunmyyntipöydälle jonkun urpon kävellessä ohi vähän turhan huolimattomasti. Sain viidet kaljat päälleni, ja jossain vaiheessa teki mieli alkaa vähän jo repiä porukkaa palasiksi. Tähän lisättiin vielä korvaan kuiskivat känniurpot, ja lähemmäs viisikymppinen akka joka luuli mua joksikin vitun hotellin respaksi. Ensin kyselee vessaa, ja lähtee ihan eri suuntaan, viisi minuuttia myöhemmin mun olisi pitänyt lukea sille tekstiviestejä ääneen. Vittu. Että. Suutuin. Kun kerroin ystävällisesti, ettei mikään runkkutunkkina toimiminen kuulu toimenkuvaan, alkoi pään aukominen. Jarttu ohjasi tapauksen sitten onneksi vitun kauas siitä, koska olisin saattanut kuristaa sen siihen ovelle. Suurin osa keikasta meni täysin ohi, kun piti keskittyä siivoamaan kaljoja päältä. Palkaksi sain kuitenkin 20 euroa, mikä lämmitti edes vähän mieltä koska en olisi tarvinnut mitään. Se mikä ei lämmittänyt mieltä oli että kyseinen kaksikymppinen meni sitten myöhemmin samana yönä taksiin jota en tilannut, ja jota ilmankin olisin pärjännyt kyllä.
Siirryttiin jalan huippusalaiseen päämajaan jatkoille, jotka osoittautuivat helvetin mielenkiintoisiksi: osa oli kännissä, osa pilvessä ja pari jätkää sienissä, mikä tarjosi meikäläisenkaltaiselle observoijalle todella mielenkiintoisen tutkimuspohjan erilaisten päihtymystilan aiheuttavien aineiden vaikutusten tutkimiselle ihmismielessä ja -ruumiissa. Koska sekä pilvi, että viina alkavat olla jo lähemmäs kyllästymiseen asti tuttuja, keskityin seuraamaan sienipäistä supersankariamme. Erityisen hauskaa tästä teki se, että ko. henkilö on itsekin hieman analyyttisempää sorttia, joten saimme asiasta aikaan melko syvällisenkin keskustelun, vaikka sitä ajoittain vaikeuttivatkin hillittömät naurukohtaukset. Mutta se, mikä oli minulle mielenkiintoinen huomio, oli se, että monet "Luonnonhuumeet" vaikuttavat silmänpohjan lihaksiin, eli siis esimerkiksi pupillien laajuuteen ja siihen miten aivot käsittelevät informaatiota. Henkilö kertoi sienten vahvistavan herkkyyttä esimerkiksi liike- ja lämpönäölle, ja pohdimme silmän toimintaa vähän enemmänkin. Ihminen luultavasti näkee paljon enemmän asioita, kuin mitä hänen silmänsä välittää perille.
Se toimii aivan kuten mikrofonikin, sillä on oma taajuusvaste, eli asiat joita se kuljettaa perille aivoihin ovat lopultakin suhteellisen suppeat. Kun ihminen nauttii tajuntaa laajentavia aineita, hän tavallaan laajentaa tai supistaa silmän taajuusvastetta. Hassu olo syntyy siitä, kun aivot koittavat hämmennyksissään mukautua tähän uuteen tilanteeseen, johon se ei ole millään tavalla tottunut. Alkoholi nyt tunnetusti vain sumentaa kaiken, mutta psykedeeleillä on päinvastainen vaikutus. Sienet muuttavat aivojen verenkiertoa niin, että se keskittyy aivojen sisempiin osiin: arkipäiväisessä aktiivisessa aherruksessaan ihminen käyttää lähinnä aivokuorta, ja sen eri osia. sisemmissä osissa sijaitsevat alkukantaisemmat toiminnot, vaistot, hengittäminen, paskantaminen, kaikki jokaiselle eläimelle yhteiset toiminnot. Ihminen tavallaan tulee tietoisemmiksi näistä jutuista. Esimerkiksi vieraalla kielellä kommunikointi voi muuttua äärimmäisen vaikeaksi, vaikka itseilmaisu ei näennäisesti kärsikään muuten. Tilat eivät tietenkään ole pysyviä, vaan palautuvat ennalleen kun vaikutus lakkaa.
Toinen silmään liittyvä esimerkki ja toimiva vertailukohde on kamera. Pienemmällä aukolla valo pääsee sisään pienemmässä kulmassa, ja lyhyellä valotusajalla kuva muodostuu nopeassa väläyksessä. Tämä on ihmisen normaalitila, jossa hän tekee nopeita päätöksiä nopeitten muutosten maailmassa. Sienet voivat avata aukkoa ja pidentää valotusaikaa silmässä, aiheuttaen esimerkiksi sen, että nopeasti liikkuvasta esineestä jää jälkeen vana. Se ei siis ole sen ihmeellisempää, kuin ihmisen havaintokyvyissä aiheutuvia muutoksia, niiden objektiivista prosessointia ja hämmennystä. Helvetin mielenkiintoisia asioita. Joku voi ihmetellä tällaisen tekstin syntyä tulevan nuoriso-ohjaajan päästä, ja toki lain mukaan minulla olisi velvollisuus olla aina ja joka paikassa kaikkia huumeita vastaan, mutta tiedän kyllä jo nyt, että se ei vain mene niin. Tämä työ on tietyllä tapaa minulle selkeästi kutsumus, mutta sillä ei ole mitään tekemistä lain kanssa minulle. Minä voin tehdä tätä työkseni vaikka ilman korvausta, kunhan saan olla oma itseni ja jakaa ajatuksiani toisten ihmisolentojen kanssa, pohtia nuortenkin kanssa rehellisesti heidän omaa kantaansa pään sekoittamiseen ja heidän oman tajuntansa ymmärtämiseen sinä järjettömän hienona asiana, joka se jo itsessään on. Ihmismieli on kuitenkin ihan helvetin psykedeelinen asia jo ilman huumeitakin.
Pois lähtiessämme kaveri päätti sitten tilata meille taksin, jonka hän lupasi maksaa. Hän ei voinut tehdä asioita helpomman kautta, vaan tahtoi itse kotiin ensin, automaatin kautta. Siinä selvisi sitten, että kortti oli hukassa, ja minä jouduin maksamaan taksin sillä palkkarahalla, jolla jo ajattelin ostavani ensi viikolla Kilimanjaro Darkjazz Ensemblen From the Stairwell-levyn. Siinä lähtiessämme Hennalan Nesteeltä menin sitten sanomaan, että lumisade ja radiosta kuuluva reggae ovat kyllä aika hauska yhtälö, johon taksikuski totesi ikään kuin puoli vahingossa, että hauskempaa se olisi paukuissa. Siitä tulikin sitten rennompi taksimatka, kun sain jatkaa kokemusteni jakamista näistä huumausaineista, ja pitkästä illasta. Mukava kuski oli, mutta Raxi, oot mulle 20 euroa pystyssä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti