tiistai 9. elokuuta 2011

I'm baaaack.

Mulla on nyt ollut ihan vitun kivaa. Oli Profane Omenin grillibileet viikonloppuna, ja etenkin lauantaina oli tuon Kokkosen pojan kanssa sellaiset neljän-viiden tunnin akustiset jamit, joissa oli aika kova meno, kun se joi siinä samalla pullon punaviiniä. Tuli kaikkea hyvin mielenkiintoista ja outoa tavaraa. Soittaminen on parasta, mitä elossa ollessaan voi tehdä.

Ylihuomenna pitäisi aloittaa koulun käynti, mulla ei ole kirjaa eikä senttiäkään rahaa, ei mitään hajua, millä pääsen Orimattilaan torstaiaamuna. Eikä vielä oikeastaan kiinnosta. Kuuntelen Jimi Hendrixia, Clutchia, John Lee Hookeria ja Profane Omenia sekaisin, nautin olostani ja odotan että jostakin putoaa edes kymppi rahaa käteen. Aina se jostain tulee. Jos huomenna alkaa näyttää heikolta, niin menen edes soittelemaan tuonne pihalle. Ei siellä kyllä noilla keleillä ihmiset liiku, joten ei siitä saa rahaakaan, mutta vittu, eipä sen väliksi. Himassani olen nyt yksin lähinnä soitellut, tänään olisi ollut täydet mahdollisuudet käydä vähän stoneria soittamassa, mutta meni niin myöhäiseksi, ettei sitten ollut mitään fiilistä. Kirjoitus näyttää nyt luistavan. Se on yksinkertaisesti siitä kiinni, kulkeeko sormi riittävän nopeasti näppäimeltä toiselle. Käytännössä mä kirjoitan kahdella sormella. Muilla on kymmen-sormi- järjestelmä, mulla on kaksi-kirjoittaa-ja-loput-viuhtoo-ympärillä-järjestelmä. Periaatteessa sen pohjalla on aivan sama kuin kaikessa muussakin: huijasin tietotekniikan tunnilla opettajaa, että olisin muka oppinut kymmensormi järjestelmän. Samoin olen huijannut ala-asteella oppineeni kirjoittamaan (oikeasti kirjoitan väärin päin, alhaalta ylöspäin, mutta lopputulos näyttää suunnilleen samalta, ehkä vähän kulmikkaammalta.) ja nyttemmin olen huijannut oppineeni soittamaan kitaraa.

Silmät kuivaa päähän. Ja Hendrix käy ehkä pitemmän päälle puuduttavaksi, kun tällaista on hauskempi soitella itse kavereitten kanssa, kuin kuunnella. Ainakin hyvin usein. Okei, tämä Woodstockin keikka on aika siistiä kuunneltavaa ylipäätään, ihan syystä. Silmät kuivuu vielä enemmän. Tekisi mieli katsoa jotain ihan muuta kuin ruutua. Oikeastaan sitä on tuijottanut koko päivän, kun olen katsonut ensimmäisen tuotantokauden ja aloittanut vähän toista sarjasta East Bound & Down, ihan vitun hyvä. Tulee kakkoseltakin johonkin aikaan, vissiin jossain yhdentoista ja kahdentoista välissä, päivistä ei ole mitään hajua. Nää, aivot sulaa. En jaksa ajatella. Nukkuminenkaan ei ehkä olisi ihan paska vaihtoehto, ellei koulu alkaisi ylihuomenna, ja sitä edeltävä vitutus olisi sellaista luokkaa etten aio nukkua ennen torstaita. Tai ehkä aion. Vittu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti