Eurooppalainen vallankumous. Nyt.

AamuPIFFillä istuessani törmäsin uutisiin siitä, että Ateenassa innostuttiin tuosta aiemmin linkittämästäni Espanjan vallankumoustouhusta ihan vitusti, ja siellä on nyt aika sama meininki. Ympäri Eurooppaa alkaa levitä se ääni, joka vielä on hiljainen ja vaimea, mutta silti kuultavissa. Se saa poliitikot löysäilemään kravattejaan ja hikoilemaan muutamia tippoja tuskanhikeä, yrittämään laajamittaista kansanpassivointia sanomalla asioita kuten "Suomess on aina osattu hoitaa nämä jutut asiallisesti." tai "Suomessa ei onneksi olla alennuttu poliittiseen väkivaltaan". Ei kai, kun täällä on sukupolvien ajan aina nielty kaikki paska ja vittuilu, joka on edellisten sukupolvien portailta omaan niskaan valunut. Täällä ei kellään ole omaa arvoa, eikä varsinkaan omanarvontuntoa. Täällä ei ole kukaan noussut kapinaan, ellei ole koitettu kieltää viinaa. Mutta nyt se ääni voimistuu niin vahvaksi, että toivottavasti se kuuluu tänne asti. Se on tyytymättömyyden epätoivoisella vimmalla kuorrutettu huuto, joka lähtee sieltä ruohonjuuritasolta, niistä köyhistä ja päähän potkituista joka puolella Eurooppaa. Suomalaiset eivät ole ainoita tuskassaan, vaikka niin aina jaksavat luulla. Suomalaiset ovat ainoita, jotka eivät taistele vastaan.

Mielenkiintoista, ettei tästä touhusta löydy uutisista mitään, tai se on jaettu pienempiin palasiin. Latviassa järjestetään kansanäänestys parlamentin rikkomisesta, koska se on säätänyt itseään suojaavia lakeja ja ollut korruptoitunut koko ajan. Minä sanoisin että tämä Suomen hallitus pitäisi rikkoa jo ennen kuin se muodostetaan, koska se ei todellakaan ole kansanäänen mukainen, vaikka se onkin kikkailtu niitten Kataisen rakastamien "politiikan pelisääntöjen" mukaisesti. Jännä että nämä "kaikille yhteiset pelisäännöt" tuntuvat olevan jokin henkisesti kaikille kirjoitettu etiketti, joka venyy ja paukkuu aina sen mukaan, miten Katainen tahtoo sitä venyttää. No hyvä ainakin tietää, että ne ovat kaikille samat: "Katainen määrää." Niin se oli koko viime hallituskaudenkin, Keskusta vaan sai pääministeripuolueena aika paljon Jyrkinkin paskaa ovista ja ikkunoista, vaikka oikeastaan ne olivat yhtä samaa isoa puoluetta. Katainen vaan kiemurteli ulos siitä omasta vastuustaan, mikä taas aivan tekee meidän Cockroachin vieläkin todenmukaisemmaksi.

Eipä tällainen Euroopan läpi kulkeva vallankumousaaltokaan uutta ole. Hullu Vuosi 1848 oli aika samanlainen, joka puolella rähistiin ja kähistiin ja osoitettiin mieltä ja tehtiin vallankumouksia kansan vapauttamisen nimissä. Mielestäni tällaista tarvittaisiin, mutta Suomessapa se latistettaisiin jo kysymällä suomalaisilta, tahtovatko he olla osana uutta Hullua Vuotta? Tämän nimen ovat selkeästi antaneet ne historiaa pimeistä kirjoittavat tahot (ei mikään vitun illuminati, vaan valtioitten päämiehet, rikkaat elitistisuvut ja muut joilla olisi köyhien ja kipeitten vallankumouksessa miten menetettävää. Koska porukka on kuitenkin jonkun sortin eliitti, kutsuttakoon sitä yksinkertaisuuden nimissä vaikka illuminatiksi, mutta muistakaa lapset, tämä minun illuminati on ihan eri illuminati, kun niitten foliohattujen illuminati.) jotka ovat pelänneet tällaista vallan menetystä samassa mittakaavassa. Kukapa nyt tahtoisi hullu olla? Jos se tarkoittaa sitä, että poliitikkojen perseily loppuu, ihmiset alkavat keskustella keskenään ja välittää toistensa tekemisistä, tuloerot pienenevät ja tähän touhuun palaa jonkinlainen ihmisyys, niin minä. Minä tahdon olla, ja olen, ihan vitun hullu.