maanantai 30. toukokuuta 2011

Batman ja etenkin RYDMAN vauhdissa, tosin vähän hukassa.

Wille Rydman ja Kokoomusnuoret on taas ihan liekeissä. Heidän mielestään positiivisen syrjinnän varjolla ollaan Suomeen rakentamassa "Orwellilaista yhteiskuntaa, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". Kokoomusnuoret taisivat löytää ensimmäisen porsaanreijän, jonka varjolla pääsevät huutamaan Pasilasta ja foliohatuilta tuttua "tää on ihan Orwellia!"-mantraa, ja siitäkös ne innostuvat. Kyseessä on siis viittaus Orwellin kirjaan Vuonna 1984, eikä suinkaan Eläinten vallankumoukseen, kuten nämä isänmaan suojelijat ja vapaan markkinatalouden (ja siinä sivussa sen Orwellin kauhuskenarion) puolustajat antavat ymmärtää. Eläinten vallankumoushan on kirjana kuvaus siitä, miten kommunistinen ja tasa-arvoinen neuvostoliitto muuttui hiljalleen Stalinistiseksi valtioksi, jossa ei ollut kyse minkäänlaisesta kommunismista, vaan valtaa pitävän eliitin statuksen turvaamisesta. Näinkin ollen Rydmanin esimerkki kalisee täysillä soramonttuun, koska tässä maassa tuo valtaa pitävä eliitti, jota hänen esimerkkinsä kuvaisi, on nimenomaan KOKOOMUS. Sori Wille, ehkä luet ne kirjat ennen kuin alat lainailla niitä.

"Tää on ihan Orwellia!" puolestaan pohjaa juurikin siihen aiemmin mainitsemaani 1984n, ja tavallisimmin sillä viitataan yhteiskuntaan, joka valvoo kansalaisiaan Iso Veljen tavoin, ja pelokkaat kansalaiset antavat toisiaan ilmi, jos kapinallisia ajatuksia pääsee jossakin edes ilmenemään. Jos joku ei ole huomannut, niin tähän ollaan jatkuvan terrorismin pelon lietsomisen, tiedon rajoittamisen (tässä on kyseessä ennemmin "positiivinen rajoittaminen". Tieto hukutetaan informaatiotulvaan niin, että se voi parhaimmillaan jäädä kokonaan huomiotta, kuten vaikkapa EU:n päättävien elinten asioista uutisoinnissa aika usein toimitaan.) myötä lipsumassa. Jokainen naapuri ja muukalainen on potentiaalinen uhka sinulle ja vapaudellesi. Pommi voi räjähtää koska tahansa ja missä vaan. Et voi luottaa kehenkään. Muutokset ovat hitaita ja pieniä, mutta sitäkin merkittävämpiä. Orwellin dystopia kuvasi maailman, jossa oli pari isompaa valtiota, kaikki jatkuvassa sodassa keskenään. Meillä on jo yksi. Yhdysvallat tarvitsee sotaa, jotta se voi vaatia kansalaisiltaan asioita, joihin he eivät muuten suostuisi. Kuinka monta kertaa Yhdysvaltain puolustusvoimat ovat oikeasti puolustaneet yhtään mitään? Niinpä.

Lisäksi Orwellin tulevaisuuskuvassa merkittävässä osassa oli se, että valtaa pitävä taho oli aina oikeassa. Historia kirjoitettiin joka päivä uudestaan ja uudestaan, menneisyys korjattiin vastaamaan nykyisyyttä ja kaikki oli Ison Veljen (mielestäni ehkä tyhmimmän kuuloinen käännös ikinä) lapasissa. Puolessa välissä kirjaa tulee mielestäni sen tärkein pointti, joka liittyy kieleen ja ymmärrykseen: Jos ihmisten kieltä rajoitetaan ja ilmaisun mahdollisuuksia vähennetään, ajan myötä myös tunteet, joita niillä kuolleilla sanoilla ilmaistiin, kuihtuvat. Siksi "lolpip" ja "tldr" sukupolvessa ja sen käyttäytymisessä ei mielestäni ole mitään hauskaa. Siinä kytee vaara siihen, ettei kukaan enää muista edes, mistä ne ovat lyhenteitä, kaikki vaan tietävät niiden merkityksen. Ainakin itselle ajattelu ja kielellinen itseilmaisu ovat sen verran tärkeitä asioita, että mielelläni pidän niistä kiinni.

Tähän kaikkeen sidoin Edustuksellisen Byrokratian lopputilityksen. Kaikki kyttäävät toisiaan, elävät jonkun toisen unelmaa, häpeä on suurin mahdollinen pahuus jota ihminen voi elämänsä aikana kohdata, henkinen muutos tähän suljettuun ja varioituun yhteiskuntaan päin on siis kovassa vauhdissa, mutta jokainen voi estää sen ihan itse omassa päässään. Mikään vitun asia ei ole "ihan sama" tai "tldr", mikään asia ei ole liian pieni tai mitätön huomiolle, mikään ajatus ei ole liian tyhmä. Ajatelkaa itse omassa nupissanne, muodostakaa omat mielipiteenne älkääkä välittäkö vaikka minä tai joku muu olisi niistä erimieltä, koska se on teidän mielipiteenne ja se kuuluu teille. Älkää myöskään pelätkö sitä, mitä täällä kutsutaan poikkeuksetta "takinkäännöksi", koska se voi olla lähinnä oman maailman kuvan rakentamista tai uudelleenjärjestelyä, korjaavaa liikettä tai kehitystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti