perjantai 10. joulukuuta 2010

Slipnööt. Ja sillee..

Aina silloin tällöin käy niin, että löydät jonkun ajan virtaan kadonneen hyvän bändin sinkun Ö-puolen toisen raidan, jota et ole koskaan ennen kuullut, ja sen kyseisen biisin kuuleminen palauttaa sun mieleesi sen fiiliksen, kun joskus aikanaan kuulit kyseistä bändiä ensimmäistä kertaa. Näin kävi minulle juuri eilen, kun Eetu löysi youtubesta Slipknotin Get This- nimisen biisin, jota en ollut koskaan ennen kuullut. Siis aivan järjettömän kova biisi! Jos en olisi istunut, olisin lentänyt perseelleni, koska kyseisen biisin energialataus on ihan järjettömän kova! Ensin kävi mielessä, että minkä vitun takia tämä biisi ei ollut levyllä, mutta sitten tajusin että siinä on saattanut olla levy-yhtiön sedät välissä sanomassa että ei ole riittävän NU, sellaistahan tänne studioon tultiin tekemään. Tuolla on jo paljon enemmän tekemistä grindauksen, kuin minkään nu-metallin kanssa, ja tuossa on juuri se fiilis, jonka mä haluan Cut To Fitilläkin välittää. Se, ettei sitä vaan voi kuunnella ilman että hampaat puree yhteen ja kasvoille hiipii innon ja raivon sekainen virnistys. Niin siis ei me vielä sillä tasolla olla, mutta toivottavasti joskus.

Muutenkin tuo alkupään Slipknot on täysin aliarvostettua ja väärillä perusteilla ohitettua kamaa, siellä on aivan loistavia sovituksia, ja ennen kaikkea sellaista oikeaa fiilistä, joka puuttuu 80% kaikista hevibändeistä. Eikä se tie ole noillekaan mikään helppo ollut. Hieno bändi, jolla on selkeästi oma soundi. "Aikuisethan" niputtaa tämän johonkin teinien angstaamiseen, mutta on tässä mun mielestä enemmän. Tietyllä tapaa loistava kuva amerikkalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja pimeydestä, joka niissä unelmalähiöissä asuu.

Ostin tuossa uuden Infernonkin, siinä oli mm. Impaled Nazarenen haastattelu, joka oli aika mielenkiintoinen. Vaikka Luttinen seisoo ihan toisessa ääripäässä minusta, niin kyllä monessa asiassa tajuan mitä se ajaa takaa. Vaikka joku varmasti minutkin on kerennyt "pökälepäävihervasemmistoon" leimata, niin mä koen kyllä olevani siitä ihan eri porukkaa. Ensimmäisenä jo siksi, etten pakene maailmaa pössyttelemällä pilveä, vaan kohtaan omat ja muiden ongelmat sellaisina, kuin ne on. Ei se ole mikään vitun ratkaisu että laillistetaan kannabis ja ollaan kaikki onnellisia, koska kukaan ei saisi silloin sitäkään vähää aikaan, mitä ne nyt joutuvat skarppaamaan noiden utuisten hetkien välissä. Jos sitä pitäisi laillistaa, niin kotikasvatus omaan käyttöön lailliseksi. Jos kaikilla on omat pari puskaa, sitä on vaikeampaa saada myytyäkään kenellekään.

En mä myöskään ole minkään kansalaispalkan kannalla, joskus sitä pyörittelin mielessäni, mutta ajatuksena se on lopulta kuitenkin aika paska. Mun mielestä sen sijaan voisi olla valtion rahoittamia ja ylläpitämiä asuntoloita niille, jotka eivät pääse työelämään kiinni. Tai ei ole muuten varaa asua missään muualla. Toki sekin ryssittäisiin äkkiä, ja siitä tulisi joku laitos pikkurikollisille. Mutta jos sen saisi toimimaan, siinä voisi olla ihan kannustava ilmapiiri ja niitä voisi sitouttaa osallistumaan johonkin samantapaiseen, kuin mitä tuo mun puolen vuoden työpajahomma oli.

Huomaa että olen herännyt aamu viideltä kun tämä nuppi suoltaa taas ihan järjettömiä määriä kaikkea paskaa. Jospa pitäisin tauon ja keittäisin vihdoin ja viimein sen aamukahvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti