sunnuntai 31. tammikuuta 2010

vitutus, sunnuntai

Sunnuntai. Heräsin kahdeltatoista, kun museon vahtimestari soitteli ja kyseli, että mitä mulle kuuluu, kun ei ole kaupungillakaan törmätty. Hyväähän mulle kai, vasta heräsin. Siinä viitisen minuuttia vastailin väsyneenä, nousin tähän päivään ja kohtasin sunnuntain murskaavan painostavuuden kaikessa kauneudessaan. Ristiriita on se sana, joka tätä neuroosia kuvaa ehkä paremmin, kuin mikään muu. Nälkä, mutta viimeinen asia mitä haluan tehdä on syödä. Väsyttää, mutta viimeinen asia, mitä haluan tehdä on nukkua. Sattuu, mutta viimeinen asia mitä haluan tehdä on parantua. Nämä on niitä päiviä, kun mä otan kipua sarvista ja nautin siitä, että mä olen elossa ja saan tuntea kaiken kivun ja murskaavan painbostavuuden ja olla elossa. Niitä harvoja hetkiä, jolloin jollain sairaalla tavalla voi sanoa oikeasti arvostavansa sitä, että on syntynyt maailmaan, jossa kokee pelkkiä menetyksiä ja pettymyksiä loputtomana virtana, kunnes on oma aika alistua sillä täydellisen tyhjentävällä tavalla, joka sulkee sun tietoisuuden osaksi suurempaa kaaosta, jota jotkut sanovat taivaaksi tai helvetiksi, jotkut Brahmaniksi, jotkut Nirvanaksi, minä vain tyhjyydeksi. Se on täydellinen tyhjiö, jossa ei ole mitään, joka ei ole mistään vajaa eikä mitään vailla. Se on täydellinen olemassaolemattomuus, joka ei tarvitse mitään todisteita siitä, että maailma koskaan kantoi sinua päällään lähemmäs vuosisadan. Se ei tarvitse mitään todisteita siitä että sinä olit, koska se ei ole, eikä se ajattele. Se ei ole minkäänlainen täyttymys, vaan se on täydellinen menetys. Sinä häviät, ja jäljet sinusta pyyhitään aikaan, jossa ne lantraantuvat, kunnes niitä ei ole enää jäljellä lainkaan. Olisi helppo tuudittautua siihen harhaan, että me jätämme tähän maailmaan jälkiä, joista meidät muistetaan, mutta ei tarvitse mennä toista vuosisataa, kun suurin osa meistä on jo pyyhitty.

Mä huomasin tuolla asunnon valoisalla laidalla käydessäni, että mulla on migreenikohtaus. Silmissä näkyy palkki viistossa, keskellä näkökenttää, mutta en tajunnut sitä katsoessani mustiin näppäimiin. Ehkä se myös johtuu siitä, että suurimman osan ajasta kirjoitan silmät kiinni, koska niihin sattuu ihan vitusti. Hassua, että näinkin hyvin muistaa missä kaikki näppäimet on, ja pystyy korjaamaan suurimman osan virheistä, joita tulee tehneeksi vahingossa. Olisipa elämäkin tänään niin helppoa. Että voisi silmät kiinni korjata kaikki virheet, joita on tehnyt elämässään vahingossa. Näinä päivinä sitä käy läpi. Katsoo ympärilleen ja näkee kaiken sotkun ja kaaoksen ympärillään, käyttää ylimääräisen raivonsa siivoamiseen, kun ei pysty tekemään muutakaan.
Neurosis on tänään maailman täydellisin bändi. Kylmää ja kaunista. Pitää mielen edes jollakin tavalla kiinni tässä maailmassa ja sen lihaisessa todellisuudessa, avaa korvia kaiken heviräiskeen ja paukkeen jälkeen. En tiedä miksei kaikki arvosta Eye of Every Stormia samalla tavalla kuin minä, tai koskaan en kuule, että kukaan siitä puhuisi mitään Neurosiksesta puhuttaessa, ja mun mielestä toi nyt kuitenkin on yksi maailman parhaita levyjä ylipäätään, että minkä takia sitä ei kaikki muut tajua.. Mä olen ihminen, joka tuntee mollit ja riitasoinnut aina heti omikseen. Eikä siinä ole mitään teini-iän goottiangstia, mun mielestä ne vaan on kauniimpia kuin kaikki muut äänet maailmassa, oli musiikki sitten kevyttä tai raskasta. Totalt Jävla Mörkerin Söndrä & Härska on sointukuluiltaan ja sovituksiltaan ihan täydellinen ikkuna mun pään sisään. Kuunnelkaa sitä, kuvitelkaa mielessänne Pertunmaan suot syksyn viimeisinä aamuina, vitun kylminä ja masentavina, ja siellä on joku vitun risukasa, jota mä kutsuin majaksi ja istun siellä ja kuuntelen hiljaisuutta ja mietin, että minkä vitun takia ihmiset on olemassa tekemässä sellaisia asioita, kuin he tekevät. Ikää mulla on kypsät viisi tai kuusi vuotta. Pakko olla, koska kun olin kahdeksan, me muutettiin eri paikkaan..

Kissat nukkuu, pitäisiköhän sitä itsekkin ensin vähän siivota ja sitten mennä jumittamaan niiden viereen.

Tervetuloa masennus, sinua onkin taas jo odotettu..

Neurosis - The Eye Of Every Storm
Totalt Jävla Mörker - Söndra & Härska
Rollins Band - End of Silence
Tuomari Nurmio - Luuta ja Nahkaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti